Lailan kukka

Laila sai kainon kukan. Se oli vaaleansininen, muodoltaan kuin kehäkukka. Kukan vastaanottaminen sai hänet tuntemaan iloa, hyväksyntää ja arvostusta. Kun Laila katseli kukkaa keittiön pöydällä, hän säpsähti. Se oli juuriltaan irtirepäisty, laitettu astiaan odottamaan nopeaa kuolemaansa. Laila painoi päänsä alas. Hän näki ryppyiset ristissä olevat kätensä. ”Vain tuulenhenkäys”, hän ajatteli”, ”vain tuulen henkäys”.