Logo angel, 2000

Sissi näkee luokkalaisensa suihkulähteen takana ja kiristää askellustaan. Aurinko laskee juuri kauppakeskuksen taa ja vastapäisen Free Record Shopin ikkuna on kuin tulessa.

Vaistomaisesti Sissi koskettaa olkapäätään, pikkurepun mustankiiltävää hihnaa. Seuraavaksi kämmen hakeutuu taskulle, missä kännykän muoto piirtyy farkkutaskun nahkapaikkaa vasten. Sissi henkäisee, uskallusta löytyy pieni määrä vatsanpohjan alta ja sitten Ella kääntyy juuri sopivasti.

”Sissi!” Hän hihkaisee ja vilkuttaa harsopaita liehuen. Sissin sydän läpättää tyytyväisyyttä ja hän astelee rivakasti ryhmän luo, toivoo, ettei haise hielle nyt, ei vielä.

Ella kiskaisee Sissin kädestä rinkiin, missä mallut ja siiderit jo kiertävät.

”Ihme, ettei jättäny luokalle”, Anni sanoo juuri. Kirkkaanpunainen tukka sojottaa takaa taivasta kohti ja Sissi nielaisee, mutta Anni vain vilkaisee ja heittää sitten välinpitämättömän moin. Tupakansavua valuu lävistettyjen huulien välistä kesäiltaan ja Sissi moikkaa takaisin, koska nyt ei olla matikanluokassa eikä Anni voi kiristää häneltä koevastauksia.

”Niin, siis, mihin mä jäin…” Anni jatkaa ja kaikkien huomio kääntyy Sissistä, jos se koskaan hänessä olikaan. Vatsanpohjassa alkaa kierre ja Sissi silottaa vaistomaisesti pinkin paitansa nypylöitä.

”Oks kellään saldoo?” Anni kaivelee tyhjänoloista Valintatalon muovipussia ja pudottaa sen sitten jalkoihinsa. ”Veli vois tuua meille lisää, jos maksetaan hakikset.”

”Mulla on”, Sissiltä pääsee. Hän kaivaa hikisin sormin Nokiaansa esiin ja tuntee Annin katseen käsissään, vatsassaan ja pään sisällä. Koulussa hän ei koskaan uskalla puhua Annille.

”Siistii”, Anni sanoo, kun Sissi ojentaa harmaakuorisen puhelimensa. Sissi yrittää pakottaa hymyn, vaikka saldoa on niin vähän jäljellä; puhelin oli päättäjäislahja ja uudesta numerosta piti tietenkin kertoa heti kaikille.

Annin sormet rapisevat näppäimillä ja sitten hän painaa Nokian korvalleen. Sissi tuijottaa tytön korvanlehteä, joissa killuu kuusi hopearengasta. Hän vaihtaa painoa jalalta toiselle ja hakee Ellan katsetta, mutta tämä on syventynyt tekstaamaan.

”Haloo, moi, Anni tässä…”

Sissi kääntää katseensa kohti taivasta, yrittää hengittää jännityksen ulos ja tulevan kesäloman sisään. Puistossa nuoret hälisevät, tupakansavu kierteilee tukahduttavana ja Sissi näkee kaikki koulun puolitutut täällä, nyt, samojen puiden alla.

”Tossa, kiitti”, Anni sanoo ja ojentaa kännykän takaisin. Kynnet on maalattu lohkeilleella mustalla.

”Ei mitään.”

”Mulla on toi sama logo.”

Sissi vilkaisee ruutua, jossa lukee 99% angel ja nyökkää tavalla, jonka toivoo olevan sopivan innokas, mutta ei liian.

”Otin sulleki yhden”, Anni sanoo, ”aattelin, että haluut.”

Terävä siru Sissin sisällä nytkähtää irti ja olkapäät valahtavat viimein.

”Joo, todellakin”, hän sanoo ja hymyilee Annille, karistaa vanhan Sissin jalkoihinsa huolletulle nurmelle ja kaikki on annettu anteeksi.