”Minä valitsen ensin”, kartionmallinen sanoi. Teräksinen vire äänessä haastoi kieltämään.
”Epaa”, pyöreä marmatti huntunsa alta, ”sinä saat aina mehukkaimmat ja me pelkkiä ripaleita.”
”Älkää viitsikö”, laatikkopää tyynnytteli. Jostakin syystä sille jäi aina altavastaajan osa. ”Kaikille riittää yksi.”
”Riittää ja riittää”, kartionmallinen tuhahti ja huitaisi kynsikkäällä kädellään kohti kirkon käytävää, ”katso nyt näitä!”
Laatikkopää katsoi. Valikoima oli häthätää tyydyttävä. Lapsia tuotiin siunattavaksi aina vain harvemmin. Alttarilla pastori lappoi kumara päälaki hiessä vettä yhden sairaalloisen pienokaisen niskaan.
Pyöreä hymähti ja oikoi huntuaan.
”Loppuvat pian kaikki”, se sanoi, ”sitten ei kukaan saa mitään, ähäkutti.”
”Älä aina manaa”, laatikkopää yritti, vaikka ajatus oli tullut senkin mieleen. ”Uusia tulee aina. Nyt on katovuosi.”
”Kato ja kato”, kartionmallinen naljasi. Sen silmät hehkuivat iljaista kylmää. ”Katoaisitte te, niin jäisi enemmän minulle.”
”Ei se toimi niin”, laatikkopää huokaisi, ”ihan hyvin tiedät. Kaikkia tarvitaan.”
”Ole sinä henki hiljaa”, kartionmallinen kivahti. Se kääntyi kohti pastoria, joka juuri otti ojennetuin käsivarsin vastaan uutta karitsaparkaa.
”Miksi sinä saat aina päättää”, pyöreä marmatti. Alttarilla kynttilöiden liekit hulmahtivat. ”Siksikö, että nimesi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella?”
Kartionmallinen ei vihastunut. Se ei edes katsonut; valovoimaisten silmien viileä tuijotus lipoi kymmenkesäistä nuorukaista, joka oli kastojonossa seuraavana.
”Minä otan tuon”, kartionmallinen kujersi. ”Päättäkää keskenänne, mitä teette lopuilla.”
Pyöreä käänsi himokkaat silmänsä kohti penkkirivejä. Sen katseessa sykki heikko sinervä.
”Minä haluan vauvan”, se suitsutti leppeällä äänellä, ”jonkun oikein suloisen ja… ihanan ja…”
Kartionmallinen kohosi jo kattoon. Kirkko täyttyi tunnelmasta, kuin henki olisi laskenut koskettamaan sen luokse löytäneitä. Pastorin kasvoilla häivähti hymyntapainen.
Kun vaan tietäisivät, laatikkopää mietti ja pudisteli päätään suojahunnun alla.
”Pitää jättää ensi sunnuntaiksikin”, se inahti, mutta kukaan ei enää kuunnellut.
Maailmojen luoja ja ysäritavaroiden keräilijä ✨
SUODATA
