Ellie

Se välttelee mua, Ellie ajattelee ainakin sadatta kertaa illan aikana. Hiton pelkuri.

Ellie tarttuu puolityhjään olutlasiinsa, ja kumoaa sen muutamalla hörpyllä alas kurkustaan. Ilta on ehkä vielä nuori, mutta hän huomaa jo miten känni alkaa hiipiä heidän porukkansa keskuuteen. Eikä se oikeastaan ole mikään ihmekään, kun ottaa huomioon että he ovat notkuneet tässä samassa lähipubissa jo useamman tunnin.

Kun joku tarjoutuu hakemaan vielä yhden kierroksen lisää, sekä Ellie että muut seurueen jäsenet nyökkäilevät hyväksyvästi. Myös Matias, jonka katse pysyy edelleen niin kaukana Elliestä, kuin vain suinkin mahdollista.

Se saa Ellien melkein nauramaan ääneen, sillä Matiaksen käytös ei voisi olla enää läpinäkyvämpää. Tämä voisi yhtä hyvin tulla kertomaan Ellielle suoraan päin naamaa, että ei uskalla olla hänen lähellään työajan ulkopuolella. Koska hän selvästi pitää Elliestä.

Ja kyllähän Ellie ymmärtää sen. Hän on omastakin mielestään ihan hyvännäköinen, ja myös suhteellisen sosiaalinen – aivan kuten Matiaskin. Ja vaikka Ellie yritti aluksi olla noteeraamatta koko asiaa, niin loppujen lopuksi hän ei voinut olla huomaamatta sitä tapaa, jolla Matias jatkuvasti tuijotti häntä. Hän oli huomannut sen heti kun hän käveli sisään uudelle toimistolleen, eikä tilanne ollut muuttunut näiden viimeisten neljän kuukauden aikana. Päinvastoin.

Ellie ei ole varma tietääkö Matias hänen olevan varattu, sillä töissä heillä ei ole ollut mitään ongelmia flirttailla toisilleen, mutta kun hän nyt miettii asiaa uudelleen, niin hän tajuaa jotakin. Ehkä juuri se onkin asian ydin. Se, että Ellie seurustelee. Ja ilmeisesti Matias on sen myötä nyt päättänyt, ettei hän enää lähestyisikään Ellietä.

Koska minkä muun vuoksi tämä yhtäkkiä välttelisi häntä? Minkä muun takia Matias yhtäkkiä esittäisi viihtyvänsä paremmin muiden kanssa, ja istuisi minne tahansa muualle kuin Ellien viereen, vaikka tämä on viimeiset neljä kuukautta nimenomaan hakeutunut siihen joka tilaisuuden tullen?

Asia ei voisi olla enää selvempi. Matias on kuin onkin ihastunut Ellieen, eikä sen takia uskalla kohdata tätä nyt, kun he kaikki ovat jo tukevasti alkoholin vaikutuksen alaisena. Koska kyllähän he molemmat tietävät, mitä siitä saattaisi seurata.

Ellie huokaisee ärtyneenä, ja huomaa samassa miten Matias nousee yhtäkkiä pöydästä.

“Hoi, Matias!” hän huudahtaa nopeasti kun tajutaa tilaisuutensa vihdoin tulleen. “Mihin sä olet menossa?”

“Öö… Vessaan vain.”

“Mä tuun myös”, Ellie sanoo ja sinkoaa itsensä ylös tuolilta, joka on vähällä kaatua. Ellie tietää kyllä juoneensa jo ainakin kolme tai neljä annosta, mutta ei tunne oloaan vieläkään humalaiseksi. Sekin on varmasti Matiaksen syytä.

Kun he ovat muutaman metrin päässä työtovereistaan ja kääntyvät vessaan johtavalle käytävälle, Ellie tarttuu kiinni Matiaksen kyynärvarresta ja pakottaa tämän pysähtymään. “Miksi sä välttelet mua?” hän kysyy hieman aggressiivisemmin kuin oli alun perin tarkoittanut.

“Mistä sä oikein puhut?” Matias sanoo selvästi hämillään, mutta ei vieläkään katso Ellietä silmiin, mikä saa hänet vain entistä tuohtuneemmaksi.

Kuvitteleeko se tosissaan, etten mä muka huomaa tuota välttelevää katsetta? Vaikka me seisomme alle kahdenkymmenen senttimetrin päässä toisistamme, Ellie ajattelee.

“Ellie, mun pitää nyt ihan oikeasti päästä kuselle”, Matias toteaa.

“Mä tiedän että meidän välillä on jotain”, Ellie möläyttää nopeasti, ennen kuin hän ehtii ajatella asiaa sen enempää. “Mä tunnen sen joka päivä töissä, ja mä näen sen sun katseesta. Tai siis näin. Silloin joskus kun sä vielä oikeasti katsoit mun suuntaani.”

Matiaksen ilme muuttuu hitaasti, ja hänen leukansa jäykkyys hälvenee samalla kun kulmakarvat laskevat. Hän avaa suunsa kuin aikoisi myöntää Ellien olevan oikeassa, mutta pysyykin vaiti. Hänen huulensa kuitenkin liikkuvat edelleen. Ne yrittävät selvästi muodostaa jonkinlaisia sanoja, vaikka Ellie ei kuulekaan niiden ikinä pääsevän ulos asti. Hän kuitenkin näkee Matiaksen yrittävän, ja jostain syystä se saa nyt riittää.

Ennen kuin Ellie itsekään tajuaa mitä oikein tapahtuu, hän painautuu kiinni Matiaksen rintaa vasten, ja suutelee tätä.