Kaikki on niin kovin sievästi

Kirjoittaja Anne-Marie Hämärä
Lukuaika 2 min
17.01.2023

Pöly ja roskat on imuroitu, tai ainakin potkittu sängyn alle. Päiväpeitto on siististi patjan ja seinän välissä; kaikki huoneistossa ja minussa on kovin sievästi. Olen meikannut itseni nätiksi ja laittanut mekon päälle. Edes kynsinauhat eivät repeile. En sentään sääriä jaksanut ajaa, kun en niitä vaaleita sentin haituvia muutenkaan jaksa. En haluaisi sotkea mitään, siirrän hiuksetkin pois silmiltä varoen. Niissä on muotovaahtoa ja olen föönannut ne kuohkeiksi. Yleensä ohuet hiukseni ovat päätä myöten niin, että lättänä takaraivoni loistaa komeasti. Sinä et muuten ole koskaan maininnut siitä.

Olen juuri täyttänyt 25, ja sinä toit minulle viime viikolla dildon ja joululimpun yhdistetyksi synttäri- ja joululahjaksi. Limppu on syöty ja dildo on kaapissa piilossa. Poltan, ja yritän tuulettaa tupakansavut pois ikkunasta, mutta tuuli puskee savun takaisin huoneistoon. Olkoon, sinäkin poltat. Laitan kuitenkin tuoksukynttilöitä yöpöydälle, jotta tupakansavu ei haisisi niin voimakkaasti. Kynttilät ovat Lidlistä ostettuja, vaniljan tuoksuisia. Helppo valinta. Vanilja on melkein kaikkien mielestä ihan ok. Sinäkään et siitä valittaisi.

Soitat, et ehkä pääsekään, sait kyydin Pietarsaareen Malmin sairaalaan. Suuttumuksen, turhautumisen varjo laskeutuu ylleni. Aina kun näen vaivaa, niin et pääse. En ole muutenkaan nähnyt sinua viikkoon. En silti sano mitään, etten pilaisi salasuhdettamme. Et varmaan jatkaisi sitä, jos alkaisin kiukuttelemaan. 39-vuotiaaksi olet hieman vajavainen, kun tulee puhe tunteista tai jos niitä näytetään.

Alan syömään uunipitsaa. Grandiosan Mexicana, kuten aina. Kaadan päälle vielä habanerokastiketta. Suuta polttaa hieman, muttei se ole mitään, mitä en kestäisi tai joka ei maidolla lähtisi. Maitoa ruoan kanssa. Sen kehtaa tehdä vain kotona. Onneksi et ole näkemässä tätä.

Kuulen auton parkkeeraavan pihaan. Katson keittiön ikkunasta, onko se taksi. Ei ollut. Ethän sinä tietenkään tänne tule. Toivon että soittaisit uudelleen ja lupaisit, että valehtelit Malmin kyydistä. Toisaalta minusta usein tuntuu, että valehteletkin; et sinä mitään kyytiä ole saanut, paitsi joltain toiselta salasuhdenaiselta.

Ensi kerralla, kun tulet, on täällä kuitenkin taas sotkuista ja lättä takaraivoni näkyy. En ole kerennyt edes käydä suihkussa, kun tulet yllätyksenä aamutuimaan ja herätät minut.

Silti olen rakastunut sinuun. Sinä sanoit minua joskus kauniiksi, kun olin nähnyt vaivaa sen eteen. Kerran kännissä kirjoitit Facebook-seinälleni, että olen kaunis nainen. Sen näkivät varmasti kaikki työkaverini taksikeskuksella. Mikä klisee olemmekaan: taksinkuljettaja ja keskusneiti. Vielä jos voisimme oikeasti olla yhdessä.

Anne-Marie Hämärä

Realiteeteista ei niin väliksi.

SUODATA SUODATA