Hönninköntti Lääninpalli

Hän syntyi järkälemäisenä vauvana, ja pappi aamuhumalassaan suostui ristimään hänet äidin
pyynnöstä Hönninköntiksi. Hönninköntistä kasvoi vauvaiän pönikkämäisyydestä huolimatta
pitkä ja hontelo mies, jolla oli niin pieni sisäänpäin kasvanut muna, että hän olisi pystynyt
käyttämään naisten suoria housuja, ellei hänen toinen pallinsa olisi ollut jättiläismäinen.
Toinen oli jäänyt laskeutumatta.

Lääninpalli-liikanimen hän oli saanut nuorena koulussa. Kivekseen oli kohdistunut ihailua,
kateutta ja ivaa. Aikuisempana Hönninköntti oli sinut liikanimensä kanssa, ja oli vaihtanut
sukunimensä Eerolasta Lääninpalliksi. Hänestä se oli melko miehevä nimi.

Hönninköntti kävi töissä numerotiedustelupalvelussa asiakasneuvojana, ja oli onnistunut
säästämään rahaa kuunnellen surullisten ja yksinäisten vanhusten etsivän vanhoja ystäviään,
mielitiettyjään ja sukulaisiaan. Hönninköntti teki työtään tunnollisesti ja tarkasti, mutta
ihmisten kanssa oli vaikea ystävystyä, kun kaikki olivat jo omissa piireissään istumassa
vierekkäin ja juttelemassa. Hönninköntti istui yksin muista hieman erillään.

Hänellä oli erityinen kyky saada mikron kello osoittamaan kerralla täysin oikeata
minuuttimäärää ilman ainoatakaan ylimääräistä pyöräytystä. Hän tunsi myös mikromerkit ja
tiesi tarkkaan, kuinka kauan milläkin mikrolla kesti lämmittää ruoka juuri sopivan
lämpimäksi. Hänet tunnettiin tästä kyvystä työpaikalla – häntä pyydettiin usein mikrottamaan
muidenkin lounaat. Omaksi lounaakseen hän teki yleensä mikrokaurapuuroa, jonka
koostumus oli juuri sopiva: ei liian vetinen, ei liian tönkkö.

Hönninköntti ei ollut koskaan saanut naista. Hän osasi puhua naisille ja sai naiset
nauramaankin, muttei ollut ikinä päässyt yläasteen diskon hitaita pitemmälle, ja silloinkin
kosketus oli tuntunut vaivalloiselta ja kiusalliselta. Vaikkei yksikään diskokontakti ollut
päässyt lähellekään seksuaalista kanssakäymistä, mietti Hönninköntti aina mitä tytöt
ajattelisivat hänen pienestä munastaan ja epäsuhdista palleistaan.

Eräänä päivänä hän tuntemattoman voiman viemänä kyyristyi koneen ääreen tilaamaan
ulkomailta itselleen real dollin. Sellaisen, jonka iho muistutti oikeaa ihoa ja joka näytti melko
lailla oikealta naiselta, jos unohdetaan mittasuhteisiin nähden oudon kookas rintavarustus ja
isot kauriinsilmät.

Hönninköntti oli hankkinut nuken saapumista varten 160 senttimetriä leveän parisängyn. Hän
aikoi nukkua nuken vieressä, peitellä sen öisin ja antaa sille hyvänyönsuukon. Sängyssä
heidän välissään tulisi olemaan vain Hönninköntin uskollinen ystävä, pehmonalle Pallington
R. Cullington.

Hönninköntti oli ostanut myös uuden kahden hengen kultareunaisen posliinikahviastiaston
rauhallisia aamukahvihetkiä varten, joita he tulisivat viettämään parvekkeella, menneinä
aikoina valkoisena säihkyneessä neuvostoromanttisessa kerrostalossa. Parvekkeella oli
valkoiset, muoviset tuolit ja hieman kiero rautainen pöytä, joka keikahti päättäväisesti
pienestäkin kosketuksesta.

Nuken viimein saapuessa – sentään kotiinkuljetuksella, sillä se oli painava – puki
Hönninköntti uuden pikku vaimonsa ylle punaiset, pitsiset alusvaatteet. Liian pienet rintaliivit
ilman kaaritukia, haarattomat alushousut. Nuken hän nimesi Dianaksi. Dianalla oli vaaleat,
olkapääpituiset tuuheat hiukset, isot jäänsiniset silmät ja kauniit, pehmeät, uhkeat huulet.
Videokamera oli asetettu paikoilleen osoittamaan parisänkyä kohden. Hönninköntti siirsi
Pallington R. Cullingtonin pois näkyvistä, riisuuntui ja zoomasi kameran niin, että
molempien tärkeimmät paikat näkyisivät kunnolla oikeasta kuvakulmasta.

Hönninköntti levitti liukuvoidetta ja sopersi samalla Dianalle kuinka paljon hän Dianaa
rakasti ja kuinka kiihottunut hän Dianasta oli; kuinka ihanaa oli, että he olivat löytäneet
toisensa maailmassa. Diana oli hiljaa. Hönninköntin sydän paisui rakkauden tunteesta Dianaa
kohtaan, ja työntyessään nuken sisään hän päästi itselleen ennenkuulumattoman tunteenpalon
huokauksen. Jokaisella työnnöllä hän vavahteli ja tunsi rakastuvansa Dianaan syvemmin.

Aktin päätyttyä Hönninköntti käveli kameran luokse, hymyili onnellisena linssille ja
sammutti kameran. Hän palasi puoliksi juosten Dianan luokse, vei Dianan kylpyhuoneeseen
ja pesi pyhimmät paikat varoen. Nukke oli raskas kantaa sohvalle, ja sydän laukaten
Hönninköntti nosti nuken istuma-asentoon ja asetti sen ylle satiinisen, valkoisen aamutakin.

Tummapaahtokahvi tippui suodatinpussin läpi pannuun. Raajojen asettelussa oli oma
vaivansa ahtaalla parvekkeella. Nuken kahvi jäähtyi sirossa posliinikupissa. Hönninköntti
yritti tarjota tupakkaakin pöydän toiselta puolen, mutta nukke kieltäytyi tuijottamalla
ikuisuuteen hieman Hönninköntistä ohitse. Rautapöytä keikkui nuken rintoja vasten, kun
Hönninköntti laski tupakka-askin ja sytyttimen pöydälle.

Seesteisen kahvihetken jälkeen Hönninköntti editoi videon ja latasi sen
seksinukkefoorumeille. Rakkautta ja ylpeyttä puhisten hän ajatteli, kuinka tälle tulisivat
sadat, ellei jopa tuhannet ihmiset masturboimaan. Aikaisin seuraavana aamuna, ennen silmiin
sattuvaa auringonnousua katsoi hän videon, onanoi ja päätti leikata Dianalle otsahiukset.
Mikropuurosta tuli jälleen täydellistä, vaikka Dianalla se valuikin pitkin leukaa.